Torstaina 6.6 kello 8.00 suuntasin auton nokan kohti Lappia ja Pohjois-Norjaa. Tarkoituksena oli alunperin lähteä reissuun vasta vajaan viikon kuluttua, mutta heikon sääennusteen vuoksi aikaistin lähtöä muutamalla päivällä. Ajelin reippaasti kohti Saariselkää ja pysähdyin hieman pidemmäksi aikaa Sodankylän pohjoispuolella sijaitsevalle Ilmakkiaavalle. Tunturilammella oli muutama sorsalintu, mutta alueen vakiolintu muuttohaukka ei näyttäytynyt.

Saavuin majapaikkaani Saariselän kello 18.00 ja kilometrejä auton mittariin oli kertynyt 788. Vanhempieni mökki sijaitsee muutamaa kilometriä ennen Saariselän matkailukeskusta puhdasvetisen Hangasojan varrella. Lämpötila oli +20 ja hyttysiä tuntui olevan runsaasti. Purin tavarat ja valmistauduin huomiseen siirtymiseen Pohjois-Norjan Gamvikiin.

Perjantaina 7.6 Heräsin aamulla 4.30 ja ensimmäisen kerran pysähdyin Inarin Kaamasessa. Kaamasen länsipuolella Toivoniemessä on joki- ja kosteikkoalue lintutorneineen. Jänkäkurpan kopottelun lisäksi näin naaraspuolisen uivelon sekä valkoviklon ja liron. Utsjoella pysähdyin tankkaamaan sekä autoa että itseäni ja seuraavaksi kohti Nuorgamin Pulmankijärveä. Sopulit olivat vähisssä, joten tunturikihu ja petolinnut jäivät nyt näkemättä.

Siirryin Norjan puolelle ja Tanajoen sillan jälkeen suuntana ensin Ifjord ja sitten määränpää Gamvik. Bekkarfjordin satamakylän jälkeen maisemat olivat todella upeat. Ylänköalueella ei ollut lainkaan puita, vain jäisiä tunturilammia ja kivikkoisia mäkiä. Piekana ja tuulihaukka näyttäytyivät matkan varrella.

Saavuin Gamvikiin 15.00 ja kilometrejä tuli Saariselältä 566. Olin varautunut telttamajoitukseen, mutta olin kuullut Gamvik Gjestehus-nimisestä majapaikasta. Varasin matkustajakodista yöpymisen kahdeksi vuorokaudeksi hintaan 650 nrk/yö. Kahden hengen huone suihkuineen osoittautui hyväksi valinnaksi. Gamvikin kylä oli tyypillinen norjalainen pieni kalastajakylä ja asukkaita lienee muutama sata. Suomalaisia lintuharrastajia on retkellyt alueella erityisesti toukokuussa, koska paikka tunnetaan kevään jääkuikka- ja leveäpyrstökihumuutosta.

Majoittumisen jälkeen suuntasin neljän kilometrin päässä sijaitsevalle Slettnesin majakalle. Parkkipaikalta on vain muutaman kymmenen metrin matka majakalle. Länsituuli oli kohtalaista ja majakka suojasi mukavasti. Viivyin valokuvaten niemenkärjessä kolmisen tuntia. Koska retken pääpaino oli lintuvalokuvaus, tarkkailin merelle vain kiikarilla. Varmasti muutamia havaintoja jäi näin ollen tekemättä. Mutta olihan lintuja paljon: leveäpyrstökihu 3, merikihu 10 p/kiert, tunturikihu 2, vesipääsky 2, luotokirvinen 1, lapinkirvinen 2p ja tietenkin pikkukajavien jatkuva liike rantaa seuraillen.

Lauantaina 8.6 heräsin 6.00 ja kenttäaamupalan nautittuani suuntasin Gamvikin kalasataman niemeen. Kohtalainen tuuli oli kääntynyt pohjoisen puolelle, sää oli pilvinen ja ajoittain tyypillisen sumuinen. Merellä ui riskilöitä, kaksi suulaa saalisti merellä ja useita kymmeniä myrskylintuja lensi lännen suuntaan. Kaksi merikotka kaarsi kalanjalostuslaitoksen suuntaan. Hieman ennen puoltapäivää siirryin majakan länsipuolella sijaitsevaan niemenkärkeen. Matkalla pensaikossa lauloi ruokokerttunen ja kaksi sinirintaa. Majakan kohdalla lammessa oli viisi vesipääskyä, suokukko ja kaakkuripariskunta laskeutui. Länsiniemessä oli luontopolku, mutta suuntasin rantaan. Merellä muutti alleja ja yksinäinen sepelhanhi lensi itään. Sää muuttui puolipilviseksi. Iltapäivällä kiertelin kylän ympäristössä ja palasin vielä illalla majakalle. Muuttohaukka ilmestyi merelle merikihu saattajanaan, kaksi karikukkoa ohitti majakan ja lähialueen ylängöllä pesivä isokihu lensi näköpiiriin. Palasin majapaikkaan 20.00 ja suihkun kautta lepäämään.

Sunnuntaina 9.6 aamu valkeni pilvisenä ja itätuuli oli kohtalaista. Aamupalan jälkeen 7.00 valokuvasin lammella kylpeviä pikkukajavia sekä noin kymmentä paikallista merikihua. Kihut hätistivät muutaman kerran muut linnut pois lammelta. Sain kuvata myös muutamaa paria lapinsirkkua ja lapinkirvistä. Palasin vielä viimeisen kerran majakalle, jossa havaitsin parikymmentä ruokkia ja retken ainoat kaksi naurulokkia. Myös kaksi isolokkia ohitti havaintopaikan. Luovutin huoneen avaimet majapaikkaan ennen puoltapäivää ja majatalon omistaja toivotti minut tervetulleeksi uudestaan.

Paluumatkalle lähdin 11.00 ja tällä kertaa läntisempää Lakselv-Karigasniemi reittiä. Tiet olivat paremmassa kunnossa kuin menomatkalla Norjan puolella. Matkalla kuvasin mm. hautovaa laulujoutsenta sekä järripeippoa. Olin Saariselällä 17.00 ja kilometrejä oli tullut Gamvikistä 500.

Maanantaina 10.6 retkeilin Saariselän-Ivalon alueella. Kaunispään Hangasvaarassa oli nähty aikaisemmin alkukesästä saalistelevat lapin- ja hiiripöllöt, mutta nyt en niitä löytänyt. Kulorastas lauloi männikössä. Ivalon itäpuolella Pikku-Petsamossa oli kuultu kolmen pikkusirkkun laulua. Paikalla olleen ranskalaisen ja suomalaisen lintuharrastajan läsnäollessa kuulimme pikkusirkun laulavan. Jatkoin vielä Ivalon Veskoniemeen. Mielikköjärven ja Ivalojokisuun lintutorneista havaitsin kurkiparin, muutaman tukkasotkan, tervapääskyn ja parikymmentä törmäpääskyä. Navakka koillistuuli ja +8 asteen lämpötila hyydyttivät linnut ja myös retkeilijän.
Tiistaina 11.6 oli kotiinpalun aika. Pääsin lähtemään Hangasojalta 6.30 ja olin kotona Seinäjoella 16.30. Kilometrejä tuli auton mittariin yhteensä 2780. Retki oli onnistunut. Hyvien säiden ja ennakkosuunnittelun ansiosta kuviakin tuli otettua 2000. Nyt vain suunnittelemaan seuraavaa matkaa, mutta ainakaan pohjoisemmaksi Euroopassa ei enää pääse.